HISTORIA

kouvolansoittokunta_22.12.1909 Kouvolan Sanomat no 000
Kouvolan Sanomat alkoi ilmestyä v. 1909. Sen kaikkien aikojen kolmannessa numerossa 22.12.1909 oli yllä oleva iltamakutsu. Iltamissa esiintyjänä on mm. Kouvolan torvisoittokunta.

Rautatiet innoittajana

Soittokunnan toiminta sai alkunsa rautateistä. Varikon päällikkö Edvard ”Pappa” Lundström perusti Kouvolan Torvisoittokunnan v. 1899. Ensimmäinen merkittävä esiintyminen oli Kouvolan asemalla uudenvuoden vastaanottotilaisuus v. 1900. Tämä tilaisuus toistuikin paikkakunnalla 30 vuoden ajan. Soittokunta on toiminut Kouvolassa vuosisadan alussa nimillä Kouvolan Torvisoittokunta, Kouvolan WPK:n soittokunta, Suojeluskunnan Soittokunta ja Kouvolan Musiikinystävien Torvisoittokunta. Vuonna 1947 nimi muutettiin Kouvolan Rautatieläisten Soittokunnaksi. Vuonna 2008 uudeksi nimeksi tuli Kouvolan Soittokuntayhdistys ry eli Kouvolan Soittokunta.

Soittokunnan Kapellimestareina ovat toimineet Lundström, Olenius, Nuorivuori, Volanen, Paju, Suutarinen, Niemelä, Kuparinen ja Haikonen.

Soittokunnan Puheenjohtajina ovat toimineet Lundström, Olenius, Halme, Volanen, Tommola, Paju, Sipilä, Halonen, Maksimainen, Pajari, Kulhela, Varpama, Antell ja Lehtilä.

Soittokunta on tehnyt esiintymismatkoja myös ulkomailla mm. Kouvolan ystävyyskaupungeissa Hagenissa Saksassa ja Skanderborgissa Tanskassa. Soittokunta on osallistunut Pohjoismaisille Rautatieläisten Musiikkijuhlille v. 1968 alkaen.

Soittokunnan arkipäivään kuuluvat säännölliset harjoitukset 1-2 kertaa viikossa ja esiintymiset vaihtelevalla rytmillä.

 

Rautatieläissoittokuntien synty

Huolimatta monista vaikeuksista ja vastoinkäymisistä maamme sai ensimmäisen, Helsingistä Hämeenlinnaan ulottuvan, rautatiensä v. 1863. Se ei kulkenut – kuten eivät myöhemminkään rakennetut rautatiet – entisten maanteiden suunnassa, vaan se oli vedetty läpi korpien. Näin salomaille ilmestyi uusia liikennepaikkoja ja risteysasemia. Ne olivat, kuten on kauniisti sanottu, ’rautatien kohdusta’ syntyneitä. Ne toivat mukanaan kaupan ja teollisuuden harjoittajia sekä monenlaista muuta yritystoimintaa.

Tällaisia rautateiden synnyttämiä asutuskeskuksia ovat mm. Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Toijala, Haapamäki, Seinäjoki, Ylivieska, Pieksämäki ja Kouvola. Ne kasvoivat ja kehittyivät nopeasti rautatien ohella. Rautatieläiset, joiden lukumäärä liikenteen mukana kohosi, muodostivat näillä paikkakunnilla varsin merkittävän ja kunnallisessa elämässä käytetyn voimavaran. Tämä on edelleen huomattavissa niiden toiminnassa.

Aineellisen nousun rinnalla kasvoi myös henkisen elämän tarve. Perustettiin kaikenlaisia seuroja vaalimaan tätä puolta. Niiden näytelmäkerhot, laulukuorot ja soittokunnat antoivat sekä illanviettoihin että kesäjuhlille huomattavan lisän tilaisuuksien ohjelmiin.

Aluksi rautatieläiset liittyivät muiden asukkaiden kanssa samoihin palokuntiin ym. vastaavanlaisiin yhdistyksiin. Liikenteen ja sen mukana henkilökunnan kasvu aiheutti kuitenkin sen, että voitiin juhlia jo ihan omankin väen piirissä ja ohjelma hoidettiin omin voimin. Tuohon aikaan rautateillä vallitsi sotilaallinen järjestys. Tämä johtui siitä, että johdossa oli korkea-arvoisia upseereita ja palveluskunnan rungon muodostivat vanhan Suomen sotaväen aliupseerit ja miehistö. Varsinkin sotaväen lakkauttamisen jälkeen miehiä suorastaan virtasi rautateiden palvelukseen.

Jo ennen vuosisadan vaihdetta oli soittokuntia monella paikkakunnalla. Itse asiassa ne olivat syntyneet palokuntien ja nuorisoseurojen perustamina ja rahoittamina. Myös monet tehdaslaitokset olivat niitä perustaneet. Rautatieläiset olivat näissä soittokunnissa sankoin joukoin. Kun sitten rautatieläisten huvielämä omakohtaistui, katsottiin tarpeelliseksi omien soittokuntien perustaminen. Torvia ei perustajilla kuitenkaan ollut, eikä työnantaja – rautatie – antanut rahoja soittimiin. Tämä muodosti vaikean pulman, eikä ratkaisuksi löytynyt muuta keinoa kuin ottaa vekselillä pankista rahaa ja ostaa tarvittavat soittimet. Kouvolassa rahoitus saatiin Torikassan ja maakauppias Fredrikssonin rahalahjoituksen tuella.

Ennen vuosisadan vaihdetta oli rautatieläisten keskuudessa toiminnassa jo omat soittokunnat seuraavilla paikkakunnilla: Riihimäki, Kouvola, Turku, Elisenvaara ja Viipuri. Vuonna 1900 perustettiin Seinäjoen ja Helsingin soittokunnat. Kaikki soittokunnat olivat torviseitsikkoja. Innostusta riitti ja tuotti myös tuloksia. Siihen aikaan pidettiin suuria kesäjuhlia, joissa myös kilpailtiin soittokuntien paremmuudesta. Kilpailuihin osallistui runsaasti soittokuntia eri puolilta maata. Monet kunniakirjat rautatieläissoittokuntien arkistoissa kertovat näissä kilpailuissa saavutetusta hyvästä sijoituksesta.

Näin jatkui aina vapaussotaan saakka. Sen jälkeen painoi politiikka rautatieläisten soittokunnat näkymättömiin. Osa soittajista liittyi suojeluskuntien soittokuntiin. Toinen sota, talvisota, toi rautatieläisten soittokunnat taas esiin pimennosta. Silloin muut soittajat olivat rintamalla, ja rautatieläiset, joita työnsä vuoksi ei komennettu varsinaisiin sotatoimiin, saivat kunniatehtäväkseen soittaa haudoilla, kun sankarivainajia laskettiin isänmaan multiin. Kauaksi kuului usein Klemetin ’Oi kallis Suomenmaa’. Soitto osin tapahtui Suojelussoittokunnan soittokunnan nimissä, mutta soittajat olivat pääasiassa rautatieläisiä.

Kouvolan soittokunta syntyi hyvään aikaan, sillä silloisen armeijan soittokuntien lakkauttaminen vuosisadan vaihteessa toi Kouvolaan päteviä musikantteja. Kouvolan veturivarikolle tuli useita soittaja-aliupseereita; he työskentelivät aluksi veturinpuhdistajina ja etenivät sitten veturinlämmittäjiksi ja -kuljettajiksi.

(Teksti: Soittokunnan 100-vuotishistoriikki 1999)

 

Soittokunnan nykyinen kehitys

Kouvolan Rautatieläisten soittokunnan kehitys on ollut voimakasta ja nopeaa 2000 luvun puolesta välistä lähtien. Jäsenten lukumäärä kasvoi parissa vuodessa kymmenellä soittajalla, ollen vuonna 2008 noin 30 soittajaa ja kapellimestari.

Kolmekymmentä vuotta vanhat esiintymisasut uusittiin 2007 ja kotisivut avautuivat internetissä 2008. Näiden soittokunnan kotisivujen tietokonetoteutus oli rumpuja ja alttoa soittavan Esa Sjöblomin tekemä. Vuonna 2014 soittokunta lähti mukaan sosiaaliseen mediaan avaten omat facebook-sivunsa ja uudisti samalla kotisivut.

Vuonna 2008 oli myös aika uudistaa 60 vuotta vanhat säännöt. Samalla muutettiin soittokunnan nimi vastaamaan enemmän nykyistä olotilaa. Rautatieläiset ovat olleet jo kauan katoava voimavara soittokunnassa, joten uudeksi nimeksi tuli Kouvolan Soittokuntayhdistys ry eli Kouvolan Soittokunta.

Uutta nimeä ehdotti hallituksen jäsen, klarinetisti Jorma Pajari. Uusi nimi rekisteröitiin 2.7.2008 ja se oli samalla kunnianosoitus uudelle, suurelle Kouvolan kaupungille.

Kouvolan Soittokunta kuuluu edelleen Rautatieläissoittokuntien liittoon. Vuonna 2009 soittokunta täytti 110 vuotta. Juhlakonsertin päivämäärä oli 25.4.2009.

 

Soittokunnan kehitys ja nimenmuutokset

Kouvolan Nuorisoseuran Soittokunta
1899-1908
Johtaja: Lundström Edvard
Puheenjohtaja: Lundström Edvard

Kouvolan Torvisoittokunta
1908-1910
Johtaja: Olenius Otto J.
Puheenjohtaja: Olenius Otto J.

Aseman WPK:n Soittokunta
1910-1918
Johtaja: Olenius, Salonen, Uusisaari, Lehtonen, Halme, Mikkonen
Puheenjohtaja: Olenius, Salonen, Uusisaari, Lehtonen, Halme, Mikkonen

Kouvolan Suojeluskunnan Soittokunta
1918-1944
Johtaja: 1918-1929 Olenius Otto J.
Puheenjohtaja: 1920-1929 Halme, Mikkonen
Johtaja: 1930-1944 Olenius Otto J, Nuorivuori Wiljam
Puheenjohtaja: 1930-1944 Volanen Toivo

Kouvolan Musiikinystävien Torvisoittokunta
1944-1946
Johtaja: Volanen Toivo, Nuorivuori Wiljam
Puheenjohtaja: Volanen Toivo

Kouvolan Rautatieläisten Soittokunta
1947-2008
Johtaja: 1947-1962 Volanen Toivo
Puheenjohtaja: 1947-1962 Volanen Toivo

Johtaja: 1963-1970 Paju Heikki
Johtaja: 1971-1977 Suutarinen Ossi
Puheenjohtaja: 1963-1977 Tommola Vilho

Johtaja: 1978-1979 Paju Heikki
Puheenjohtaja: 1978-1979 Paju Heikki

Johtaja: 1980 Niemelä Veli
Puheenjohtaja: 1980 Sipilä Reino

Johtaja: 1981 Suutarinen Ossi, Kuparinen Uuno
Puheenjohtaja: 1981 Sipilä Reino

Johtaja: 1982-1986 Kuparinen Uuno
Puheenjohtaja: 1982-1985 Halonen Esko

Johtaja: 1987-1995 Kuparinen Uuno
Puheenjohtaja: 1987-1995 Maksimainen Arvi

Johtaja: 1996-1997 Haikonen Teuvo
Puheenjohtaja: 1996-1997 Pajari Jorma

Johtaja: 1998-1999 Haikonen Teuvo, Kuparinen Uuno
Puheenjohtaja: 1998-1999 Halonen Esko

Johtaja: 2000 Haikonen Teuvo, Kuparinen Uuno
Puheenjohtaja: 2000 Varpama Martti

Johtaja: 2001-2002 Haikonen Teuvo, Kuparinen Uuno
Puheenjohtaja: 2001-2002 Kulhela Juhani

Johtaja: 2003-2004 Haikonen Teuvo, Kuparinen Uuno
Puheenjohtaja: 2003-2004 Maksimainen Arvi

Johtaja: 2005-2007 Haikonen Teuvo, Kuparinen Uuno
Puheenjohtaja: 2005-2007 Antell Reino

Johtaja: 2007-2008 Haikonen Teuvo
Puheenjohtaja: 2007-2008 Antell Reino

Kouvolan Soittokunta / Kouvolan Soittokuntayhdistys ry
2008-
Johtaja: 2008-2014 Haikonen Teuvo
Puheenjohtaja: 2008-2014 Antell Reino

Johtaja: 2014 Haikonen Teuvo
Puheenjohtaja: 2014 Lehtilä Jaana

Johtaja: 2014 Haikonen Teuvo
Puheenjohtaja: 2014 Suutarinen Pekka

Johtaja: 2015- Haikonen Teuvo
Puheenjohtaja: 2015- Palosara Iiro